Momentti 10: Tasapuolisen erilaista tuottajahallintaa

Himo Hankkinen on keskittyneenä nojautunut Ruhtinaskunnan hankintajuridiikasta vastaavan Juri Tuomion kanssa pöydän äärelle. Olisi aika taukoliikunnalle, mutta sopimushallinnan malli on juuri syntymäisillään, eikä toimenpidettä voi keskeyttää. Niinpä Himo ehdottaa Jurille kokouksen jatkamista ulkona kävelyllä.
”No mikäs siinä. Tämä ajatustenvaihto on niin innostavaa, ettei perusteita keskeytykselle todella ole.” Juri sanoo ja nappaa knallihattunsa sekä sateenvarjonsa tuolilta.  

”Juri, meillä on jo useita sopimuskumppaneita. Olen tosi tyytyväinen sopimusehtoihin, jotka olette tiimisi kanssa tehneet. Ja analyytikot tuottavat tietoja ostoistamme ja hankintojen kuukausittaisista kuluista ja rakenteesta. Mutta kuules Juri, olen syvimmältä olemukseltani kilpailuttaja ja siksi kysyn: Mitä meidän pitäisi sopimuksilla ja hinta- ja tilausaineistolla tehdä?” Himo kysyy paljastaen poikkeuksellista epävarmuutta.

Juri Tuomio nyökkää kannustavasti. ”Miettikääs. Sopimuskumppaneita on useita, mutta ne eivät ole kaikki keskenään samanlaisia. Erilaisuudet tulevat pääosin siitä, että sopimuksilla on erilaiset rahalliset arvot ja toiminnalliset merkitykset.  Sopimus, johon käytetään paljon rahaa, edellyttää erilaisia toimia kuin ne johon taskurahamme menevät. Toisaalta joidenkin palvelujen laatu ja saatavuus on keskeistä ruhtinaskuntamme toiminnan ja kehityksen kannalta riippumatta taloudellisesta arvosta. Toisten palvelujen osalta riittää, että niitä on ja, että tuotantovalmius on turvattu. Näistä kahdesta näkökulmasta yhdessä muodostuu eräänlainen nelikenttä.”

”Totta! Tuotahan voisi vielä täydentää ajatuksella, jossa huomioimme myös toimitusajat. Kaksi eri tuotetta tai palvelua voivat olla meille erittäin tärkeitä, mutta toista on saatavissa nopeasti, toisen saamiseen menee tilaamisesta ehkä jopa puoli vuotta. Tilanne näiden kahden välillä on siis sopimuksellisestikin erilainen, vaikka tilanne samanlaiselta tavallaan samanlaisena näyttäytyy.” Himo nyökyttelee.

”Juuri näin! Tuota viitekehystä pitääkin lähestyä nimenomaan omista tarpeista ja prioriteeteista lähtöisin. Ruhtinaskuntalaisille hankittavissa palveluissa volyymi on suuri kysynnän ja väestön kasvun vuoksi. Siten myös sopimuksen merkitys meille on suuri. Toisaalta meillä on sopimus, johon perustuen Ruhtinaskunnan viheralueiden kasveja huolletaan kerran viikossa. Miten ajattelet, vaativatko sopimukset samanlaista huomioita?” Juri kysyy.

”No eivät tietenkään! Toinen on selkeästi kumppanimme ja toinen tavanomaisempi toimittaja. Realistina voisi siis sanoa, että tavanomaisempi toimittaja on myös nopeasti korvattavissa, jos tarve tulee. Pessimistinä taas ajattelee, etten halua joutua tilanteeseen, jossa kumppani täytyy korvata nopeasti.”

”Aivan. Miksi olla optimisti tai pessimisti tai ainakaan liian idealisti, kun voi olla realisti. Saati suosikkini, realistinen optimisti. Ja miten sitten käytät sopimusta ja analyytikoiden dataa eri roolien kanssa?” Juri tiedustelee.

Himo on hetken hiljaa pohtiessaan ja kertoo sitten, että dataa hyödynnetään molempien sopimysten hallinnassa hänen mielestään samalla tavalla. Molempien osalta on valvottava, että hankinnan arvo pysyy budjetoidussa ja valvoa, että sopimusehtoja noudatetaan. Mutta selkeä ero on siinä, että sopimusta, jossa on isompi volyymi tai, joka on muulla tavalla tärkeämpi, tarkastellaan useammin ja puutarhasopimusta harvemmin. Lisäksi on innostavaa tavata ruhtinaskuntalaisille tuotettavien tärkeiden palvelujen tuottajia tiiviisti, sillä sopimuksen mukaisesti palvelun vaikuttavuus palvelee meitä kaikkia. Toiminnan kehittäminenkin sopimuskumppanien kanssa on siis erilaista, koska kaikissa palveluissa ei kehitettämistarvetta ole. Näin on helppo todeta ihaillessa Ruhtinaskunnan puutarhojen loistoa. Juri Tuomio nyökyttelee ja toteaa:
”Kaikkia sopimuskumppaneita tavataan myös aina, jos jotain ilmenee. Ongelmiin tulee tarttua nopeasti, muuten ne monimutkaistuvat. Kirjoita muuten myös ylös, että sopimusmuutosten käsittelyä voi sisäisesti tehostaa pullan tarjoamisella juristille.” Juri sanoo, iskee silmää knallihattuaan suoristaen ja kävelee kohti Ruhtinaskunnan kauneinta puistoa. Himo kaivaa kynän taskustaan ja kirjoittaa sanat ”pulla” ja ”juristi” käteensä. Tätä ei sovi unohtaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *